Kuka olen?

Yhteiskuntatieteiden maisteri, kaupunginvaltuutettu Tampereella, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen, Kansallisen senioriliiton puheenjohtaja

Työkokemus: sosiaalityöntekijä, kansanedustaja, asuntoministeri, puolustusministeri, EU-projektin johtaja Hervannassa, Kelan vakuutuspiirinjohtaja Tampereella, maaherra, ylijohtaja Etelä-Suomen läänissä ja alueella

Sekä työurallani että yhteiskunnallisessa toiminnassa ovat sosiaali- ja terveydenhuollon asiat olleet aina sydäntäni lähellä. Opiskelin Tampereen yliopistossa sosiaalipolitiikka ja siitä kiinnostus sai alkunsa. Tampereella toimin sosiaalityöntekijänä ennen valintaani eduskuntaan. Toimin mm. vammaishuollossa.

Eduskunnassa olin sosiaalivaliokunnan jäsen ja siksikin soteuudistuksen vaiheet kiinnostavat tänäänkin.

Olen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen, jossa tehtävässä erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja mm. Sydänsairaalan ja Coxan asiat ovat tulleet tutuiksi. Toimin Viola-Kodin johtokunnassa ja olen perillä vanhushuollon arjesta ja ongelmista. Kansallisen senioriliiton puheenjohtajana toimin neljättä vuotta.

Kaupunginvaltuustossa olen nyt kuudetta kautta. Aloitin valtuustossa 1980-luvulla ja jäin pois neljännen kauden jälkeen 1996, kun toimin puolustusministerinä. Aikoinaan opin sen, että valtuutetun on pystyttävä katsomaan asioita pitkällä tähtäyksellä. Monet päätökset vaikuttavat vasta vuosien kuluessa. Pirkanmaan aluevaltuustossa on päättäjien pystyttävä huolehtimaan koko Pirkanmaan alueen kaikkien asukkaiden riittävistä ja laadukkaista palveluista.

On tärkeää huolehtia siitä, että Pirkanmaan hyvinvointialue on ikäystävällinen alue, jossa palvelut toimivat ja ihmiset voivat luottaa tulevaisuudessa riittäviin ja laadukkaisiin palveluihin jokaisessa elämänvaiheessa. Palvelutuotannossa on otetava käyttöön hyvät kokemukset eri kunnista ja ja tuotettava palveluja monipuolisilla tavoilla huomioiden julkisen, yksityisen ja järjestöjen tuottamien palvelujen osaaminen, mahdollisuudet ja kumppanuus.

Kuntavaaleissa 2021 korostin sitä, että monipuoliset kulttuuripalvelut, kaikenikäisille sopivat liikuntamahdollisuudet, liikkuminen kaikilla kulkumuodoilla, viihtyisät puistot, hyvät asuinalueet ja hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja monet muut Tampereen ominaisuudet muodostavat hyvän kaupungin asua ja elää. Hyvinvointialueiden perustamisen jälkeen kunnilla säilyy merkittävä hyvinvoinnin edistämisen tehtävä. Jokaisessa kunnassa Pirkanmaalla on syytä varautua huolehtimaan asukkaiden hyvinvoinnista kaikin tavoin ja valmistauduttava hyvään yhteistyöhön hyvinvointialueen kanssa asukkaiden parhaaksi. Vastuu hyvästä yhteistyöstä on sekä uudella aluevaltuustolla että kuntien päättäjillä.

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin edistäjinä on tärkeä sekä kunnissa että hyvinvointialueella. Järjestöt tarvitsevat sekä hyvinvointialueen että kuntien tukea ja kumppanuutta.